Hei ja hauska tutustua! Olen Ida Nurminen, tarinankerturi, viestinnän tekijä, kääntäjä ja valmentaja. Kutsun itseäni ammattisanallistajaksi, mikä kiteyttää hyvin osaamistani sanojen ja sujuvien tekstien ammattilaisena.
Jaan sinulle tällä sivulla hieman omaa tarinaani, sen käännekohtia ja uusia alkuja – myös rakkauttani sanoihin, kuunteluun, Saksan kieleen ja kulttuuriin, tenorilauluun ja merenrantoihin. Olen koko ikäni ollut hyvän elämän etsijä ja ihmisyyden ihmettelijä.
Rakkaudesta sanoihin ja sanallistamiseen

Tarinani alkaa rakkaudestani sanoihin. Opin lukemaan ennen kouluikää ja ahmin kaikki lasten ja aikuisten kirjat kirjastoauton hyllyiltä. Kotona oli jopa mietitty, että pitäisikö tytön lukuinnostuksesta olla huolissaan.
Vietin lapsuuteni Rinnekodissa, joka on kehitysvamma-alan hoitolaitosalue Pohjois-Espoossa. 80-luvulla se oli yhteisöllinen ja turvallinen lintukoto, jossa me lapset seikkailimme pitkin metsiä, rakensimme majoja ja kävimme uimassa lähilammilla.
Äitini huolehti suurtalouskeittäjänä alueen ruokahuollosta ja ukkini ohjasi työkeskustoimintaa. Sodassa rehumestarina toiminut ukki hoiti myös Rinnekodin hevosia, ja hänellä oli tapana käyttää meitä päiväkodin lapsia rekiajeluilla. Olin siitä tosi ylpeä tietysti!
Yksinhuoltajaäidin ainoana lapsena ukki oli minulle tosi rakas, ja kirjoitin tarhan ja koulun isänpäiväkortteihinkin “Onnea ukki”. Menetin isovanhempani teini-iässä ja nyt aikuisena suren sitä, että minulla on heistä vain lapsen muistoja. Olisipa heidänkin tarinansa merkitty muistiin!
Lapsena minä myös rakastin laulamista. Pidin toivelaulukonsertteja paikallisbussissa ja muistan elävästi ylläni olleen pinkin villapaidan ja ääneni kaiun Espoon tuomiokirkon holveissa, kun esiinnyin kuoron kanssa yhtenä kolmesta solistista joulukirkossa kolmannella luokalla.
Kielilukiosta yliopistoon ja tekstiammattilaisen uralle
Sanat ja kielet kulkivat rinnallani läpi kouluvuosien. Luin Itäkeskuksen kielilukiossa äidinkielen ohella kuutta kieltä, joten saksan ja englannin kääntämisen sekä suomenkielisen viestinnän opinnot Tampereen yliopistossa olivat luontevin valinta. Historiakin minua olisi kyllä kiinnostanut!
Yliopistoaikana olin vuoden vaihto-opiskelijana pohjoissaksalaisessa Bremenissä ja oivalsin rakastuneeni saksaan ja Saksaan ikihyviksi. Tuo kokemus sydämen kodista ulkomailla kantaa tänäkin päivänä!
Opintojeni jälkeen työskentelin yli 10 vuotta kansainvälisessä käännöskonsernissa, jossa myös pohjoismaiset kielet tulivat osaksi kielivalikoimaani. Vuonna 2014 ryhdyin yrittäjäksi ja perustin Ignite Communications Oy:n palvelemaan kansainvälisiä yrityksiä heidän Suomen markkinoille suunnatussa viestinnässään. Suomen kieli on kuitenkin ollut aina tärkein ja rakkain työkaluni.
Yrittäjyys vei valmentajuuden ja tarinankerronnan polulle
Valmentajan urani alkoi varsin tavallisesti: aloin kirjoittaa blogia elämänmuutoksesta. Siitä tuli niin rakas ja aikaa vievä harrastus, että yrittäjänä minun oli päätettävä, luovunko siitä vai kouluttaudunko valmentajaksi.
Olin kääntäjänä harjaantunut sanallistamaan sujuvasti muiden sisältöjä, nyt tutkin kirjoittajana omaa ääntäni. Sanat olivat taas luottoystäviäni ja auttoivat minua tutkimaan tuntojani. Yksinpärjäämisen, erilaisuuden ja sinnikkään toiveikkuuden kokemuksille ei ollut aina helppo löytää ilmaisua. Huomasin kuitenkin tekstieni ja sanallistuksieni innostavan tuhansia muita kasvunsa äärellä. Oivalsin tarvitsevani coaching-taitoja tukeakseni muita omien tarinoidensa ja vastaustensa tutkimisessa eettisellä ja vastuullisella tavalla.
Vuosina 2015−2017 suoritin NLP Practitioner- ja NLP Master Practitioner -opinnot ja keväällä 2017 Certified Business Coach® -koulutuksen. Nämä koulutukset ovat tuoneet työkaluja myös tarinankerturin työhön, mutta lopulta tärkeintä on läsnäolo ja luottamuksellinen kohtaaminen asiakkaan kanssa.
Idea Tarinankerturista syntyy
Valmentajaksi valmistuttuani tuli ajankohtaiseksi miettiä, kummalle tielle lähden. Haluanko tehdä viestintää vai valmennusta? Kun kesällä 2019 tutkin kiteytystä taidoilleni ja kutsumuksilleni, ensin erilaisilta näyttäneet osaamisalueet alkoivat täydentää toisiaan − entä jos keskittyisin elämäntarinalliseen kirjoittamiseen?
Olen aina pitänyt elämäkerroista ja elämänmakuisista tarinoista, ja omienkin monenkirjavien elämänvaiheideni myötä tiedän, miten haastavaa joskus on kertoa omaa tarinaansa ja saada sanoja valkoiselle paperille, vaikka niistä puhuminen meiltä sujuisikin. Entä jos sydämen työni onkin auttaa muita pukemaan sanoiksi ja ikuistamaan kaikkea sitä, mikä heidän elämänpolullaan on ollut tärkeää?
Koen tarinankerturin työssä valtavasti iloa ja merkityksellisyyttä. Lempeissä ja luottamuksellisissa kohtaamisissa asiakkaat pohtivat kanssani paitsi elämänsä rakkaudellisia säikeitä, myös sellaisia kokemuksia, joista arjessa tai perheissä ei ole ollut tapana puhua. Tekemällä eletyn elämän tositarinamme näkyviksi me voimme syventää itsetuntemustamme sekä luoda tilaa elämänmakuiselle ilmaisulle ja ihmisyydelle lähipiirissämme ja maailmassa.
Meidän jokaisen tarina on tärkeä ja kertomisen arvoinen. Millaisen tarinan sinä haluat ikuistaa muistoiksi?



Kuuntelemisen loputon kauneus
Sanallistamisen ohella kuunteleminen on lähellä sydäntäni. Tärkein tavoitteeni tarinankerturina on välittää jokaiselle asiakkaalleni kuulluksi tulemisen kokemus ja peilata hänen kertomuksensa kiteytetyn tarinan muodossa hänelle takaisin. Kuuntelevasta otteestani kertonee sekin, että elämäntarinoiden äärellä ja keskustellessani muiden kanssa yleensä mieluummin kuuntelen kuin olen itse äänessä, vaikka yhteinen elämän ihmettely on ehkä parasta mitä tiedän.
Vahvasti auditiivisena ihmisenä merenpauhu, moottorimelu, hiljaisuus, rakkaan aviomieheni ääni, kauniit melodiat, tenoriaariat ja sateen ropina tuovat minulle myös iloa ja onnea. Voisin hyvin viettää loppuelämäni kesäisen meren äärellä hyvässä seurassa varpaat hiekassa tallustellen, ja sitä yrittäjyyden tuoma vapaus ja paikkariippumattomuus minulle myös mahdollistaa. Ihanaa!
Haluan toivottaa sinut vielä kerran tervetulleeksi, toivottavasti viihdyt sivuillani! Ota rohkeasti yhteyttä, jos voin olla apuna sinun, perheesi, yhteisösi tai läheisesi tarinan tutkimisessa ja ikuistamisessa.